Kategoriat
Tiedoitteet

Mitä on inklusiivisuus ja yhdenvertaisuus?

Kotka Pride ry on julkaissut kampanjan, jossa etsimme työpaikkaa tai työympäristöä, jossa yhdenvertaisuus ja inklusiivisuus toteutuu erityisesti HLBTQ+ näkökulmasta. Yhdistyksemme ei hyväksy syrjintää missään muodossa ja toteutamme toiminnassamme turvallisen tilan periaatteita. Sateenkaari-liikkeeseen kuuluvana haluamme kuitenkin täällä kampanjalla tarkastella inklusiivisuutta ja yhdenvertaisuutta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta työelämässä Kotkassa.

FRA:n HLBTI-kyselyn vastaajista 14 % oli kokenut syrjintää työssä tai työnhaussa viimeisten 12 kuukauden aikana. Intersukupuoliset ja transihmiset olivat kokeneet näissä tilanteissa kaksi kertaa muita useammin syrjintää (30 %). Yleisesti kielteisiä asenteita HLBTI-ihmisiä kohtaan oli työelämässä kohdannut usein 19 % vastaajista. Transihmiset olivat useammin havainneet kielteisiä asenteita (25 %). Tukea, puolustusta tai suojelua muilta oli saanut vastaajista aina tai usein 29 %, ei koskaan 64 %.

Vuoden 2017 tasa-arvobarometrin mukaan 7 % päätoimisista palkansaajista kertoi, että trans- ja intersukupuoliset kokisivat syrjintää vastaajan työpaikalla erittäin todennäköisesti, 28 % arvioi näin tapahtuvan melko todennäköisesti, 42 % piti sitä epätodennäköisenä omalla työpaikallaan ja 21 % erittäin epätodennäköisenä. Seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa häirintää ja nimittelyä oli palkansaajista nykyisellä työpaikallaan havainnut 12 %.

Kohti sateenkaariystävällisempää Suomea: Tilannearvio seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa 2021
Tässä artikkelissa:

Mitä on inklusiivisuus?

”Inkluusiolla tarkoitetaan periaatetta, jonka mukaan erilaisia vähemmistöjä tuetaan toimimaan yhteisöissä yhdenvertaisina muiden kanssa (Kielitoimiston sanakirja, 2020). Käsitteeseen sisältyy ajatus osallisuudesta, joka taas vaatii toteutuakseen mahdollisuuksia osallisuuden toteutumiseen.”

Lehtori Ritva Ylitervo –JAMK

Inklusiivisuus ei synny aina luonnostaan. Ihmisellä on luontainen tapa hakeutua samankaltaistensa seuraan ja yhteistyöhönkin hakeudutaan herkästi samanhenkisen työkaverin kanssa. Lisäksi inkluusiolle voi olla haasteena esimerkiksi ennakkoluulot, tiedon ja sen kautta ymmärryksen puute sekä kulttuurilliset eroavaisuudet. Työpaikoilla työnantajan tehtävänä on tunnistaa nämä haasteet, jotta niihin voidaan puuttua. Jokaisella yksilöllä on vastuu omasta käytöksestä, puheista ja toiminnasta, mutta valveutunut johtohenkilö osaa niin ennalta ehkäistä kuin myös puuttua inkluusioon liittyviin haasteisiin.
Konkreettinen esimerkki työpaikalta, kuinka jokainen voi omalla toiminnallla luoda inklusiivista ilmapiiriä, on taukotilassa kutsua kaikki mukaan keskusteluun, jättää ”vitsit” joissa nauretaan toisille tai stereotypioidaan pois ja arvostaa sekä kunnioittaa erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä.
Inklusiivinen työyhteisö on tutkitusti tehokkaampi ja sitoutuneempi työhönsä ja inklusiivisuuden ja monimuotoisuuden merkitys on jatkuvassa nousussa esimerkiksi työpaikkaa hakevien keskuudessa.

mitä tarkoitetaan yhdenvertaisuudella?

Yhdenvertaisuus on perusoikeus, jonka turvaaminen on keskeisellä sijalla perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä sukupuolen, iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Oikeusministeriö

Vuonna 2015 voimaan tullut uudistettu yhdenvertaisuuslaki velvoittaa työnantajia, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelman. Yhdenvertaisuussuunnitelman laatiminen on vapaamuotoista, kunhan suunnitelma on todennettavissa ja tarkasteltavissa. Suunnitelma voidaan laatia esimerkiksi osaksi tasa-arvosuunnitelmaa. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmista, niiden muutoksista ja suunnitelmien toteutumisesta tulee tiedoittaa työntekijöitä ja heillä on oikeus tarkastella suunnitelmia.

Yhdenvertaisuuden toteutumiseksi on erityisen tärkeää tunnistaa siihen liittyvät haasteet, erityisesti syrjintään liittyvästä näkökulmasta; kaikki syrjintä ei ole suorannaista vaan se voi ilmetä esimerkiksi välillisen syrjinnän muodossa:

”Välillinen syrjintä tarkoittaa sitä, että näennäisesti neutraali sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun henkilön muita epäedullisempaan asemaan henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella.” – yhdenvertaisuusvaltuutettu

Myös häirintä lasketaan syrjintään kuuluvaksi yhdenvertaisuuslaissa. Häirintä voi olla puhetta, ihmisarvoa loukkaavan materiaalin esillepanoa tai tällaisen materiaalin jakamista.
Oikeusministeriön 2021 julkaisemassa koosteessa ’Tutkimustietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tilanteesta Suomessa’ todetaan EU:n perusoikeusviraston (FRA) keväällä 2020 julkaisemassa laajassa kyselytutkimuksessa A long way to go for LGBTI equality:ssa 31% suomalaisista vastanneista on kokenut häirintää kahdeksalla ei elämän osa-alueella viimeisen 12kuukauden aikana:

mitä minä voin tehdä hlbt-inklusiivisemman ja yhdenvertaisemman ympäristön hyväksi?